Oksiamyxa! Mikä on tämä pienehkö ja salaperäinen olento, joka ui vesissä näkymätön silmä?

Oksiamyxa on yksi monista salaperäisistä organismeista, jotka kuuluvat Mastigophora-ryhmään. Nämä eliöt ovat mikroskooppisia yksisoluisia organismeja, joilla on usein yksi tai useampia siimamaisia piiskantyyppiset rakenteita, joita kutsutaan flagelleiksi. Flagellit mahdollistavat Oksiamyxan liikkumisen vesiliuoksessa, ja niiden aaltoileva liike muistuttaa hieman pikkuisia tanssijoita tai balettitähtiä, jotka suorittavat arvokasta koreografiaa veden alla.
Oksiamyxa kuuluu Mastigophora-ryhmän “Euglenida” luokkaan, ja se tunnetaan myös nimellä oksiamyyda tai oksiamyksamaksi. Nämä organismit ovat yleisiä makeassa vedessä, kuten järvissä, puroissa ja lampeissa, mutta niitä voi esiintyä myös merivedessä.
Oksiamyxa on erittäin sopeutunut elinympäristöönsä, kykenee fotosynteesiin ja syömään orgaanista ainetta. Kun valoa on riittävästi, Oksiamyxa toimii kuin pieni kasvi, käyttäen kloorofylliä aurinkoenergian hyödyntämiseen ja muuntamaan sitä sokeriksi.
Kun valoa ei ole saatavilla, Oksiamyxa vaihttaa ravinnonlähteekseen ja alkaa “syömään” bakteereita ja muita pienenpieniä eliöitä. Tämän ainutlaatuisen kyvyn ansiosta Oksiamyxa voi selviytyä monissa eri ympäristöissä, ja se onkin yksi mikroskooppisen maailman kiehtovimmista olioista.
Oksiamyxan rakenne:
Oksiamyxa on muodoltaan soikea tai pyöreä ja kooltaan 20-50 mikrometrin pituinen. Sen solukalvo on joustava ja pehmeä, ja se suojaa solun sisuskalua ulkomaailmalta. Solun sisällä sijaitsevat useita rakenteita, jotka ovat välttämättömiä Oksiamyxan elämälle:
-
Flagellit: Oksiamyxalla on yleensä kaksi tai kolme flagellia, jotka ovat siimamaisia rakenteita ja toimivat liikkumisen apuna. Flagelit lyövät vesiliuoksessa aaltoillen ja luovat virtausta, joka työntää Oksiamyxaa eteenpäin.
-
Epiteli: Oksiamyxan ulkopinta on päällystetty epitogeelilla, jolla on tärkeä rooli suojaamisessa ja liikkumisessa. Epitegeli on viskoosi aine, joka muuttaa Oksiamyxan muotoa ja mahdollistaa sen liikkuvasi kapeaan rakoon tai tiukkaan koloon.
-
Kloroplastit: Oksiamyxalla on kloroplasteja, jotka sisältävät kloorofyllisästä pigmenttiä. Kloroplastit ovat fotosynteesin keskittymiset, ja ne muuntavat auringonvaloa sokeriksi, jota Oksiamyxa tarvitsee energiaansa.
-
Pylvästoiminto: Oksiamyxa pystyy saamaan ravintoa sekä fotosynteesillä että syömällä muita mikroskooppisia eliöitä. Pylvästoiminto on tärkeä Oksiamyxan elämälle, koska se mahdollistaa Oksiamyxalle ottaa ravintona bakteereita ja muita pieniä organismeja.
Rakenne | Kuvaus |
---|---|
Flagellit | Siimamaiset rakenteet, jotka mahdollistavat liikkumisen |
Epiteli | Viskoosin aineen päällystetty ulkopinta, joka suojaa solua ja auttaa liikkuvuutta. |
Kloroplastit | Sisältävät kloorofyllisästä pigmenttiä ja mahdollistavat fotosynteesin |
Oksiamyxa on mielenkiintoinen esimerkki organismeista, jotka ovat sopeutuneet elämään moninaisissa ympäristöissä. Sen kyky käyttää sekä fotosynteesia että ravinnon saantia muistuttaa meitä siitä, että luonto on täynnä hämmästyttäviä ja adaptoituvia eliöitä.